Onpas ehtinyt kulumaan aikaa edellisestä merkinnästä, ehkä minusta ei ole bloggaajaksi. Nolostunut Kootut selitykset on kaikille lapsiperheille tuttuja: synttärihumua, kuumetta, Kuopuksen hampaidentekoa, yöheräämisiä, unikoulua, allergiaa jne. Mutta jossain välissä olen kuitenkin saanut pikkuhiljaa käsitöitäni valmiiksi; Kuopus sai uudet villikset, minä kaulaliinan ja kummityttö tossunsa. Kesken on siis enää virkatut villahousut ja porkkanakokeilu, hartiahuivi ja päiväpeitto. Täytyy jossain vaiheessa yrittää saada otettua kuvia noista töistä.

Lähipiiriin on viime aikoina syntynyt sen verran vauvoja, että tossuja saisi tehdä liukuhihnalla. Mutta enpä tiedä, jotenkin kyllästyttää tossut ja neulominen/virkkaaminen ylipäätään. Hätä ei ole kuitenkeen tämännäköinen; korvaavaa toimintaa on löytynyt helmitöiden muodossa. Haaveena on kehittyä sen verran että osaisi tehdä itselleni ns. äiti-korun. Aloitin kuitenkin hiukka helpommasta päästä eli siemenhelmistä. Ensimmäisenä työnä valmistui kissamaskotti siskolleni lahjaksi, tarvikepakkaus löytyi Villihelmestä. 1245012857_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Työn alla on jo samasta paikasta ostettu enkeli, joka menee suojelusenkeliksi toissapäivänä syntyneelle pikkutytölle.

Aloitteleville helmeilijöille suosittelen Helmetin keskustelufoorumia. Sieltä saa aloittelijakin helposti ja nopeasti apua.